Iskelmämusiikki on kevyttä, mielellään tanssittavaa viihdemusiikkia, joka on alunperin peräisin 1800-luvun lopun Yhdysvalloista ja Keski-Euroopasta. Tyylisuuntaan kuuluvat balladinomaiset sävelmät, joiden melodia on tarttuva, ja sanat kertovat pääasiassa alkavasta tai päättyneestä rakkaudesta. Tämäntyylistä musiikkia myös kotimaiset naisartistit esittävät. Katsotaan ensin, miten iskelmämusiikkia alkoi syntyä maassamme.
Iskelmämusiikin synty Suomessa
Ensimmäiset suomalaiset viihdemusiikin esittäjät kiersivät maata säestäen itseään ja esittäen humoristisia kansansävelmiä. Suomessa esiintyneet revyylaulajat tulivat ensin Ruotsista, ja heitä kopioivat suomalaiset laulajat tulivat tunnetuiksi kuplettilaulajina. Heistä kuuluisin lienee Alfred Tanner, joka teki kymmeniä äänilevyjä ja kiersi Suomea 1910-luvulla.
1920-luvun lopulla Suomen markkinoille ilmestyi niin kutsuttu kapsäkkigramofoni, joka oli hinnaltaan niin edullinen, että sellaisen saattoi ostaa tavallinen kansalainenkin. Tuohon aikaan Suomessa ei vielä voinut levyttää, mutta Saksasta ja Englannista tuotiin levyjä, joiden musiikkia kutsuttiin saksalaisella nimellä “Schlager”. Vuonna 1929 gramofonit olivat yleistyneet jo niin paljon, että levytuottajat alkoivat uskoa, että suomenkieliseenkin levytuotantoon kannatti panostaa.
Ensimmäisistä suomalaisista levytyksistä suosituimmat olivat Ture Aran levyttämät Asfalttikukka ja Emma, joista ensimmäinen oli oikeastaan slaavilainen ja jälkimmäinen suomalainen kansansävelmä. Georg Malmstenin säveltämä ja esittämä Särkynyt onni oli ensimmäinen varta vasten iskelmäksi levytetty kappale. Sen sanat kirjoitti silloinen Yleisradion kamreeri Roine R. Ryynänen, joka myös keksi suomenkielisen sanan “iskelmä”. Näitä kolmea ensimmäistä levyä myytiin heti niiden ilmestyttyä yhteensä jopa 75 000 kpl.
Voita käteistä tai lippuja keikoille netissä
Monet eri tahot markkinoivat: voita rahaa ja osta itsellesi keikkaliput! Tällaiset tahot ovat tavallisesti jotenkin sidoksissa kotimaisiin naisartisteihin, ja tekevät saumatonta yhteistyötä näiden taustatiimien kanssa. Markkinointikoneistot voivat etenkin levy-yhtiöillä olla tänä päivänä todella voimakkaita ja massiivisia, ja siksi ne pystyvät aktivoimaan tuhansia ihmisiä osallistumaan monipuolisiin kampanjoihinsa. Tänä päivänä esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa ja casino netissä on levy-yhtiöiden organisoimana useita erilaisia kilpailuja, arvontoja ja muita kampanjoita, joista osallistujat voivat voittaa vaikkapa keikkalippuja suosikkiartistiensa keikoille.
Eikä ole täysin tavatonta markkinoida erilaisia artisteja myös ilmaisen rahan kautta. Tällaista tekevät esimerkiksi jotkin nettikasinot, joiden on onnistunut saada nais- tai miesartisti omaksi keulakuvakseen. Esimerkiksi Anna Abreu on nähty erään nettikasinon mainoskasvona, joten miksei jonakin päivänä saman voisi tehdä myös hieman iäkkäämmät naislaulajat. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan millaisia promootioita näemme Katri Helenan, Marion Rungin tai vaikkapa Paula Koivuniemen osalta.
Ensimmäiset kotimaiset naisartistit
Harmony Sisters -yhtye perustettiin 1930-luvulla ja sen muodostivat Valtosen kolme sisarusta: Vera, Maire ja Raija. Yhtye oli erittäin suosittu ennen sotaa ja sen aikana, ja heidän ohjelmistoonsa kuuluivat ikivihreät sävelmät ja kansainväliset iskelmät.
He levyttivät lopulta kaikkiaan kymmenellä kielellä, ja esiintyivät myös ulkomailla, muun muassa Saksassa. Sodan jälkeen nämä kotimaiset naisartistit levyttivät ruotsalaiselle levy-yhtiölle ja suuntasivat lähinnä niille markkinoille.
Metro-tytöt oli suomalaisempi vastine kansainvälisille Valtosille. He esiintyivät vuodesta 1947 vuoteen 1960. Sen hetken suosituimmat kotimaiset naisartistit levyttivät mollivoittoista slaavilaistunnelmaista iskelmää, joka sopi suomalaiseen sodanjälkeiseen tunnelmaan.
Annikki Tähti ja Laila Kinnunen
Annikki Tähti aloitti uransa vuonna 1952, ja hänen läpimurtolevytyksensä oli vuonna 1955 valssi ”Muistatko Monrepos’n”. Se oli ensimmäinen kultaa myynyt levy Suomessa. Tähden taiteilijanura kesti yli 50 vuotta, ja hän on monen mielestä tähdistä ensimmäinen ja suurin. Häntä seurasivat Eila Pellinen, Brita Koivunen ja Vieno Kekkonen, joka kaikki levyttivät runsaasti kevyttä tanssimusiikkia.
Laila Kinnunen oli 1939 syntynyt, lapsuutensa Ruotsissa sotalapsena viettänyt laulaja, joka jo 16-vuotiaana voitti iskelmälaulun SM-kilpailut ja aloitti seuraavana vuonna keikkailun Lasse Pihlajamaan orkesterin solistina. Läpimurtolevy “Lazzarella” oli suuri menestys, jota seurasi merkittävä määrä hittilevyjä. Laila oli myös Suomen ensimmäinen edustaja Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1961.
Kappale “Valoa ikkunassa” menestyi kohtalaisesti saaden jaetun 10. sijan. Laila Kinnunen teki merkittävän uran Suomessa ja myös ulkomailla. 1970-luvun alussa hänen tähtensä kuitenkin himmeni yksityiselämän ongelmien takia, ja alkoholismi vei rakastetun tähden.
Iskelmän kiintotähdet
1960-luvulla aloittivat uransa useat kotimaiset naisartistit, joiden ura on kestänyt tähän päivään asti.
Katri-Helena levytti ensimmäisen kerran vuonna 1963 “Poikien kuvat” -nimisen kappaleen. Läpimurto tuli levyllä “Puhelinlangat laulaa”, josta tulikin valtava menestysiskelmä ja Katri Helenan tunnussävelmä, jota vieläkin soitetaan radiokanavilla. “Minne tuuli tytön kuljettaa” oli Eurovision kilpailusävelmä, joka jatkoi samalla letkajenkkapoljennolla, ja nousi myös suureksi hitiksi, joskin asiantuntijaraadin mielestä “Aurinko laskee länteen”-balladi oli soveliaampaa euroviisuainesta.
Katri Helena edusti ensimmäisen kerran Suomea Eurovision laulukilpailussa 1979 kappaleella “Katson sineen taivaan” ja vuonna 1993 toisen kerran kappaleella “Tule luo”. 1980-luvulla Katri Helena aloitti yhteistyön kapellimestari Esa Niemisen kanssa, ja yhteistyö jatkui 2000-luvulle asti luoden useita hittejä.
Jukka Kuoppamäen sävellys ja sanoitus “Anna mulle tähtitaivas” on Katri Helenan suosituin kappale, ja hänelle on myönnetty siitä Erikois-Emma-palkinto. Katri Helena vietti 50-vuotistaiteilijajuhlaansa tekemällä 45 konsertin kiertueen 2013–2014. Hänen uransa ja levytettyjen hittien määrä hakee vertaistaan.
Paula Koivuniemi
Paula Koivuniemi aloitti uransa isänsä tanssiorkesterin solistin sijaisena jo nuorena tyttönä. Hän pääsi Toivo Kärjen “talliin” toisella yrittämällä 19-vuotiaana 1966, ja levytti ensilevynsä “Perhonen”, josta tuli menestys. Hän jatkoi uraansa muutaman menestyslevyn siivittämänä, mutta ura alkoi jo hiljalleen olla hiipumassa, kun Koivuniemi tutustui Jori Sivoseen, joka alkoi tuottaa hänen kanssaan tuoreemman tuntuista musiikkia. Hitiksi nousi vuonna 1978 Syksyn Sävelen kolmannen sijan saavuttanut “Sua vasten aina painautuisin”. Paula Koivuniemen nimikkohitti on karaokebaarien ykkösbiisi “Aikuinen nainen”, joka ilmestyi jo 1982.
Marion Rung
Marion Rung sijoittui iskelmälaulukilpailussa toiseksi vuonna 1951. 15-vuotiaan ensimmäinen single oli Brigitte Bardot/Mexico, jonka ykköspuoli olikin kohtalainen hitti. Suurempi menestys tuli Eurovision laulukilpailussa vuonna 1962, jolloin kappale “Tipi-tii” sijoittui seitsemänneksi.
Toisen kerran Marion edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1973 “Tom tom tom” -kappaleella sijoittuen kuudenneksi, mikä on edelleen toiseksi paras sijoitus Suomen euroviisuhistoriassa. Nämä kappaleet sekä 1975-vuoden “El Bimbo” ovat Marionin tavaramerkkejä edelleen. Marion on voittanut Sopotin laulufestivaalin kahdesti, ja loi merkittävän uran myös Länsi-Saksassa 1970-luvulla.
Leidit lavalla
Vuonna 2000 järjestettiin konserttikiertue Leidit Lavalla. Leidit olivat iskelmätaivaan eturivin kotimaiset naisartistit: Katri Helena, Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. Kiertue oli naispuolinen vastine edellisvuotiselle Mestarit Areenalla -konserttikiertueelle. Yleisön kokonaismäärä oli 80 000 ihmistä 16:ssa konsertissa, jotka järjestettiin Suomen suurimmilla areenoilla.
Leidit levyttivät myös Leidit levyllä -albumin, joka myi kultaa, noin 23 000 kpl. Leidit esiintyivät myös televisiossa. Esa Niemisen 50-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 2002 leidit astelivat vielä yhden kerran yhdessä lavalle.