Lea Laven, os. Luukinen syntyi Haukiputaalla Oulun lähellä 19. kesäkuuta 1948. Hän kertoo lapsuutensa olleen vaatimaton. Perhe asui vuokralla omakotitalojen yläkerroissa ja piharakennuksissa. Lea oli hyvä oppilas, mutta oppikoulua käydessä jatkuva rahanpuute ja köyhyys alkoivat painaa niin, että hän vaihtoi oppikoulun kolmannelta luokalta kansalaiskouluun saadakseen edes jonkinlaisen todistuksen.
Haukiputaalta Tukholmaan
Jo ennen rippikoulua Lea lähti liftaten Tornion kautta Ruotsiin töihin. Sundsvallissa hän sai työn ja asunnon hotellin siivoojana, ja kun rahaa oli kertynyt tarpeeksi, hän jatkoi Tukholmaan. Siellä hän oli muutaman vuoden töissä hotellissa, vanhainkodissa sekä oopperan henkilökunnan kahvilassa.
Vuonna 1966 hän lähti käymään kotona lomalla, ja meni läheiselle tanssilavalle, jossa sillä kertaa esiintyi Pentti-Oskari Kankaan yhtye. Laven kysyi heiltä, saako laulaa ja yllättäen pääsikin lavalle. Siitä kaikki sai alkunsa, ja Leasta tuli 17-vuotiaana Pentti-Oskari Kankaan yhtyeen apusolisti. Kangas piti Lean tyttönimeä liian tavallisena, ja ehdotti taiteilijanimeksi jotain svengaavampaa, lopulta päädyttiin nimeen Lea Laven.
Läpimurto
Raumalle muuttanut kotimainen naisartisti teki työn ohessa keikkoja viikonloppuisin, meni naimisiin ja sai lapsen. Saatuaan esiintymiskokemusta hän uskaltautui Helsinkiin esittäytymään levy-yhtiöihin. Lokakuussa 1969 hän pääsi tekemään esikoislevynsä, joka oli italialainen käännösiskelmä ”Se on elämää”. Hän sai myös työpaikan levy-yhtiön konttorissa ja muutti Helsinkiin. Nuoruuden liitto päättyi eroon. Läpimurtokappaleensa ”Mariza” hän levytti 1970 ja samana vuonna esikoisalbumin ”Se jokin”.
Näihin aikoihin alkoi myös monikymmenvuotinen yhteistyö sanoittajalegenda Chrisse Johanssonin kanssa. Keikkojen lisääntyessä hänestä tuli päätoiminen artisti vuonna 1972, ja kevään -72 levy ”Soley Soley” soi myös radiossa taajaan. 1974 hän levytti Cherin alunperin esittämän ”Dark Lady” – kappaleen nimellä ”Tumma nainen”, josta tuli yksi merkittävimmistä levyistä hänen urallaan, sekä suomalaisen iskelmän soitetuimpia teoksia. Tuohon aikaan keikkakalenteri oli täynnä niin, että joinain kuukausina saattoi olla 28 keikkaa.
1970 – 1980-luku
1978 Lea Laven osallistui Suomen eurovisiokarsintaan ”Aamulla rakkaani näin”. Euroviisuissa se jäi toiseksi, mutta samanniminen albumi hitteineen myi kultaa. Seuraava albumi, johon Jukka Kuoppamäki teki tilaustyönä kappaleen ”Rotunainen” jatkoi menestystä, ja vuonna 1979 Laven voitti Syksyn sävel -kilpailun Jori Sivosen säveltämällä ”Ei oo, ei tuu” -kappaleella, josta tuli jättimenestys.
Vuonna 1982 Laven julkaisi singlen ”Bella Cara”, joka enteili paluuta yleisön suosioon, ja seuraava albumi ”Lahjan sain” myikin taas kultalevyn verran. Platinalevyn verran myi seuraava CD ”Sanat murenevat”. Tämän jälkeen ilmestyi vielä uusi kultalevykokoelma ”Rakkaus”, jonka nimisävelmä oli Nana Mouskourin jättihitti ”Only love.” Albumit Kriminal tango ja Kortit kertoo kohtalomme ilmestyivät 1988 ja Mustasukkaisuutta 1989.
1990-luku ja paluu huipulle
90-luvun alkaessa Lea Laven teki pitkäaikaisen tuottajansa Chrisse Johanssonin kanssa albumit” Ali Baba”, ”Vie” ja ”Käyn uudelleen eiliseen”. Vuonna 1999 hän teki pitkän hiljaiselon jälkeen comebackin voittamalla Syksyn sävelen kappaleella ”Nyt kun oot mennyt”.
Lea Laven on yksi iskelmätaivaan kiintotähtiä, jonka kappaleita toivotaan edelleen jatkuvasti erilaisissa toivekonserteissa.
Vuonna 2000 järjestetty konserttikiertue ”Leidit lavalla” oli suurmenestys. Leideihin kuuluivat suomalaisen iskelmämusiikin neljä huippuartistia: Katri Helena, Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. Kiertue sai innoituksensa vuotta aiemmin järjestetystä ”Mestarit areenalla” -kiertueesta, jonka tähdet olivat Kirka, Hector, Pave Maijanen ja Pepe Willberg. Leidit pitivät 16 konserttia Suomen suurimmilla areenoilla ja levyttivät lisäksi Leidit levyllä -albumin, joka myi kultaa. Yleisöä kiertueella oli kaikkiaan 80 000 henkeä.
2008 Lea Laven ilmoitti alkavansa hiljalleen vähentää keikkailua. 2009 hän sai Kullervo Linna -palkinnon, joka on tunnustus iskelmän ja tanssimusiikin edistämisen ja luomisen saralta.
Palkinnon yhteydessä antamassaan haastattelussa Laven kertoi jatkavansa uraansa pienimuotoisten esiintymisten parissa.
2010-luvulla Laven on esiintynyt muun muassa musikaalissa ”Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen”, ollut mukana vuoden 2011 Sinitaivas-kiertueella sekä 2012 Lastenklinikan Kummien perinteisessä Joulu Mielelle -konsertissa. Syksyllä 2017 hän esiintyi Ylen televisio-ohjelmassa SuomiLove.
Lea Lavenin keikalle pääset tänäkin syksynä. Espoon kulttuurikeskuksessa on tarjolla Kahvia ja ikivihreitä 13.09.2019 klo 14.