Suomessa kesä on otollisinta festivaaliaikaa jo sääolosuhteidenkin takia. Suuria ja pieniä kesätapahtumia onkin Suomessa joka niemessä. Olkoon kyseessä pieni tai suurempi tapahtuma, livemusiikki tekee siitä aina vetävämmän, ja kansan makuun iskevät isot ja pienemmätkin iskelmätähdet, myös kotimaiset naisartistit.
Lisäksi Suomessa järjestetään pelkästään musiikkiin keskittyviä festivaaleja valtavasti. Joka viikonlopulle kesällä riittää useita festareita ympäri Suomen. Erityisesti juhannuksena jokaisella huvikeskuksella on festivaali, tapahtuma tai tanssit. Jokaiseen makuun löytyy varmasti kesätapahtuma.
Iskelmäkesäkiertue
Tänä vuonna järjestettiin jo neljättä kertaa kaupunkifestivaalien kiertue, joka oli useilla paikkakunnilla etukäteen loppuunmyyty. IskelmäKesä on noussut monissa kaupungeissa suosituimmaksi tapahtumaksi. Mukana on ollut joka kesä erinomainen sekoitus artisteja, jotka ovat suomalaisten makuun. Tapahtuma on kaksipäiväinen joka paikkakunnalla.
Tänä vuonna kesäkeikat laajenivat jo kymmenelle paikkakunnalle. Mukana oli Suomen uuden sukupolven iskelmätähtiä: Lauri Tähkä, Maija Vilkkumaa, Laura Voutilainen ja Jannika B. Vanhaa kaartia edustavat Markku Aro, Agentsin Jorma Kääriäinen, Kaija Koo sekä legendaariset veljekset Matti ja Teppo. Myös Suomi-rockin superbändi Eppu Normaali osallistuu muutamiin IskelmäKesän kesäkeikkoihin.
Himoksen Iskelmäfestivaali
Jämsän Himoksella järjestetään vuosittain iskelmäfestivaali, joka tänä vuonna sijoittui juhannusta seuraavaan viikonloppuun. Iskelmäfestarit keräävät Suomen kovimmat iskelmäartistit, jotka tänä vuonna maustettiin suomalaisen rockin legendoilla Apulannalla ja Ville Valolla, joka kiertää nykyään festivaaleja Agents-bändin solistina. Kesäkeikat vetivät myös muun muassa Chisu, Maustetytöt, Vilma Alina ja Juha Tapio.
Himoksen festivaaleilla on myös valtavasti oheistoimintaa: Tietovisoja, bingoa, tanssikursseja sekä karaokea. Suppailua ja benji-hyppyäkin pääsee kokeilemaan. Iskelmän leirintäalueelta löytyvät myös saunarekka ja paljut. Iskelmäfestivaali ja iskelmän kesäkeikat ympäri Suomen keräävät yhteensä jo lähes satatuhatta kävijää joka vuosi ja suunta on nouseva. Suomalaiset ovat iskelmäkansaa.
Tangomarkkinat
Tangomarkkinoiden idea syntyi ilmajoen Musiikkijuhlien taiteellisen johtajan sekä MTV:n ohjelmajohtajan Tauno Äijälän yhteistyönä. Tangomarkkinoista tulikin yksi Suomen suurimmista yleisöjuhlista. Suomalainen tango vetoaa suomalaiseen sielunelämään melankoliallaan ja tukahdutetulla intohimollaan, ja opetus- ja kulttuuriministeriökin hyväksyi suomalaisen tangon Kansalliseen aineettoman kulttuurin luetteloon vuonna 2017.
Tangomarkkinat on tapahtumana ehtinyt kolmessakymmenessä vuodessa laajentua yhdeksi Suomen suurimmista festivaaleista. Se on myös vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen viihdemusiikkiin luomalla useita suomalaisia tähtiartisteja. Lisäksi tangon sävellys- ja sanoituskilpailu tuottaa joka vuosi useita uusia tangosävellyksiä, joista voi tulevaisuudessa tulla ikivihreitä. Perinteinen suomalainen tango on herättänyt, paitsi tanssikansan, myös tutkijoiden kiinnostuksen tamgomarkkinoiden myötä, joten tangomarkkinat on osaltaan kohottanut iskelmäkultturin laatua ja kiinnostavuutta.
Seinäjoen Tangomarkkinoiden yleisömäärä on vuosien varrella ollut valtava. Ensimmäisillä Tangomarkkinoilla vuonna 1985 kävijöitä oli noin 18.000. Kesän1999 tangomarkkinat olivat kautta aikojen menestyksekkäimmät: kävijäitä festivaaleilla oli yhteensä 130.600.
Tangomarkkinat on televisioitu vuosittain ja levinnyt siten kansan tietoisuuteen. Tangokuninkaan ja -kuningattaren valinta ja muut ohjelmat ovat olleet kesän katsotuimpia ohjelmia. MTV3 televisioi kilpailut vuodesta 1985 vuoteen 2008. 2009-2016 televisioinnin hoiti Yle. Vuodesta 2017 tangomarkkinat on tehnyt yhteistyötä AlfaTV:n ja Järviradion kanssa