Suomalainen iskelmä on haikeiden balladien ja rillumarein kautta syntynyt musiikkilaji. Suomalaisten rocktähtien ura muuntautuu vanhemmiten usein iskelmämuusikoiksi tangotähtien ja diskoprinsessojen vierelle. Kotimaisten naisartistien kavalkadikin on näyttävä!
Toiset tähdet syttyvät ja sammuvat, toiset esiintyvät jo kuudettakymmenettä vuosikymmentä. Suomalaisia iskelmiä sävelsivät monet legendaariset musiikintekijät.
1930- ja 1940-luvun uranuurtajat
Georg Malmstenin säveltämä, sanoittama ja esittämä Heili Karjalasta oli yksi ensimmäisiä suuria hittejä, joka levytettiin 1937. Siks oon mä suruinen on Toivo Kärjen säveltämä tango, jonka alunperin levytti Olavi Virta vuonna 1944. Kappale on yksi Toivo Kärjen suosituimmista sävellyksistä, sanat siihen kirjoitti Kerttu Mustonen. Sama pari loi seuraavana vuonna tangon Liljankukka, jonka alunperin lauloi levylle Henry Theel. Sittemmin tangoa ovat tehneet tunnetuksi muun muassa Reijo Taipale, Einö Grön ja Paula Koivuniemi.
Vuonna 1949 Tapio Rautavaara lauloi Raino Helismaan säveltämät kappaleet Päivänsäde ja menninkäinen sekä Reissumies ja kissa, jotka ovat yhä rakastetuimpia suomalaisia iskelmiä. Päivänsäde ja menninkäinen on levytetty uudelleen kymmeniä kertoja erilaisina versioina. Samana vuonna Unto Mononen sävelsi tangon Satumaa, mutta se levytettiin vasta myöhemmin.
1950-luku oli tangon ja rillumarein aikaa
Tapio Rautavaara levytti Helismaan suomeksi tekstittämän Kulkuri ja Joutsen-kappaleen, joka jatkoi reissumies-romantiikan sarjaa, kuten myös seuraavana vuonna 1951 ilmestynyt Isoisän olkihattu. Samana vuonna Esa Pakarinen levytti Toivo Kärjen ja Reino Helismaan yhteistyön Lentävä kalakukko, joka aloitti rillumarei-kauden samannimisen elokuvan siivittämänä.
1950-luku olikin Helismaan ja Kärjen kulta-aikaa ja tango toisensa perään nousi listoille. 1950-luvun lopulla käännösiskelmät ja amerikkalainen kulttuuri tekivät vahvasti tuloaan, ja Laila Kinnunen äänitti 1957 läpimurtohittinsä Lazzarella, joka alunperin oli italialainen iskelmä. 1959 Mauno Kuusisto levytti jättisuosioon noussen Kertokaa se hänelle -kappaleen, josta tuli vuosikymmenien kestomenestys toivekonserteissa.
1960- ja 1970-luvun nuoret tähdet
1960-luvun alku loi monta iskelmän klassikkoa: Olavi Virran Hopeinen kuu sekä 1962 iskelmän tähtitaivaalle ponnistanut Reijo Taipale tangollaan Satumaa, jonka Unto Mononen oli säveltänyt todennäköisesti jo 1949. 1960-luvulla monet nykyiset legendat aloittivat ja levyttivät hittejä: Katri Helena levytti kappaleen Puhelinlangat laulaa, Paula Koivuniemi saavutti suosiota kappaleella Perhonen, ja Danny aloitti Suomessa myös ensimmäisenä omat show-kiertueensa.
1970- luvun alussa Irwin esitti kapinallisia laulujaan, joiden rentturomantiikka vetosi kansaan samoin kuin Rauli Badding Somerjoen kaihoisat laulut. Hector aloitteli monikymmenvuotista uraansa hipahtavana protestilaulajana. Disko teki tuloaan Suomeen ja Juice sanoitti itsensä legendaksi.
1980-luvusta tähän päivään
Maailman laajetessa iskelmä on jäänyt jonkin verran marginaaliin. Eppu Normaali jatkoi rillumareiperinnettä Repullisella hittejä. 1985 järjestettin Seinäjoella ensimmäiset tangomarkkinat ja kymmenen vuotta myöhemmin kruunattiin kaikkien aikojen tangokuningas Jari Sillanpää, joka on urallaan lyönyt kaikki ennätykset levymyynnissä.
Hänen hittinsä Satulinna on valittu useassa äänestyksessä kaikkien aikojen iskelmäksi. 1960-luvun nuoret iskelmätähdet ovat legendoja ja Paula Koivuniemen Aikuinen nainen on edelleen lauletuimpia karaokekappaleita. Iskelmä-Finlandian tänä vuonna sai Vicky Rosti, joka aloitti uransa Danny-showssa 1970- luvulla.